Kaksi ja puolivuotias Pikku Joe

heinäkuuta 14, 2023

Kaksi ja puolivuotias Pikku Joe

Pikku Joe täyttää pian kaksi ja puoli vuotta. Paljon on tapahtunut sitten Pikku Joen kaksivuotiskuulumisten. Hänestä on tullut isoveli, vaikka on edelleen vielä pieni. Hän on oppinut paljon uusia taitoja ja keksinyt uusia leikkejä ja hauskoja juttuja. Niistä lisää tässä postauksessa.

Kiinnostavia juttuja ja leikkejä

Pikku Joe rakastaa erityisesti ötököiden tutkimista. Jopa hyttyset ovat ihania, vaikka ne olisivat pistäneet. Hän osaa nimetä ötökkäkirjasta ötököitä, joita en edes itse osaisi.

Pikku Joe leikkii mielellään autoilla, koneilla ja työkaluilla. Aina ei tarvitse olla oikeaa leluakaan. Kun Pikku Joe käy sänkyynsä, hän leikkii peitolla materiaalinkäsittelykonetta, kunnes nukahtaa.

Pikku Joe on nimennyt perheenjäsenemme seuraavanalaisesti: Isi on hirvi, äiti on aasi (tai joskus myös leppäkerttu), vauva on karhu ja Pikku Joe on hevonen.

Liikunnallinen kehitys

Pikku Joe osaa juosta lujaa, välillä vähän liiankin lujaa kiellettyihin paikkoihin. Hän hyppii vuorojaloin, joskus yksittäisiä kertoja tasajaloin. Hän kiipeilee taitavasti, HopLopissakin menee hyvin jo isojen puolella. Potkupyöräily on alkanut sujumaan tänä kesänä.

Musiikillinen ja kielellinen kehitys

Pikku Joe laulaa paljon ja muistaa pitkiäkin laulun sanoja ulkoa. Hän leikittelee musiikilla, keksii omia laulunsanoja ja lauluja. Yksi päivä hän otti ukulelen käteensä ja alkoi laulaa: "Tii taa taa." Se oli hänen ensimmäinen sävellyksensä ja sitä ollaan laulettu monta kertaa.

Pikku Joe runoilee kielellä taitavasti. Pikku Joe on oppinut muskarista laulamaan "Kapo kapo karhunpoika" kalevalaisella sävelmällä. Hän keksii siihen omia säkeistöjä, kuten "Lepo lepo lentokoneen poika."

Pikku Joe keksi oman lorun: "Nalle nalle napsukka, sitä ei saa ohittaa." En tosin ole varma, onko Pikku Joe poiminut sen jostain lastenohjelmasta. Kuitenkin hän osaa soveltaa samaa lorua esim. "Vau vau vauvaa, sitä ei saa ohittaa."

Pikku Joe tunnistaa monia kirjaimia. Muumi-läppäri, laululeikit ja loruttelu ovat selvästi kehittäneet hänen taitojaan. Hän osaa itse miettiä, millä kirjaimella jokin sana alkaa, esim. V niin kuin Vivaldi. Välillä hän sekoittaa aakkoset tavuihin. Esimerkiksi hän voisi sanoa: "Muu niin kuin muurahainen."

Pikku Joe puhuu paljon, selkeitä kokonaisia lauseita. Hän pitää huolen, että häntä kuunnellaan. Hän toistaa saman asian niin monta kertaa, kunnes joku reagoi siihen. Hän ohjaa itse keskustelua kysymällä itseltään kysymyksen, jonka haluaisi aikuisen kysyvän.

Esimerkiksi Pikku Joe voisi kysyä näin: "Oliko se hyvää?"
Aikuinen: "No, oliko se hyvää?"
Pikku Joe: "Oli!"

Puheeseen on alkanut löytyä minä-muotoa, mutta usein Pikku Joe puhuu itsestään vielä kolmannessa persoonassa. Niin puhun minäkin: "Äiti tekee sitä ja tätä." Yritän tietoisesti käyttää minä-muotoa enemmän malliksi.

Isoveljeys

Pikkuveli on selvästi Pikku Joelle tärkeä. Kun minä olen ollut vauvan kanssa muualla ja tulen kotiin, Pikku Joe tervehtii aina ensin vauvaa eikä minua. Hän haluaa silittää, halia ja ottaa syliin vauvaa. Pikku Joe haluaa, että vauva silittää häntä takaisin. Pikku Joe on nimennyt vauvan Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun tyylillä "Vaavi oiva vauvaksi."

Välillä isoveljeys on rankkaa ja mustasukkaisuus saa vallan. Toisinaan taas hän taantuu itsekin vauvaksi. Hän haluaa tutin, tuttipullon, menee vauvan vaunukoppaan, leikkii lelukaarella ja haluaa, että häntä kannetaan. Annan hänen olla välillä vauva ja yritän antaa paljon huomiota. Minulle on tärkeää olla välillä Pikku Joen kanssa ihan kahdestaan. Haluan, että hän tuntee olevansa yhtä rakastettu kuin vauva.