Valppu-vauva viisi kuukautta

lokakuuta 10, 2023

Valppu-vauva viisi kuukautta

Valppu on viisi kuukautta ja viikon nuori. Tuntuu haikealta, että hänellä alkaa jo "isojen vauvojen tohut". Kiinteät on aloitettu, ensimmäiset hampaat tehty ja ryömimäänkin lähdetty. Vaunukoppakin on niin pieni, ettei Valppu meinaa mahtua siihen enää.

💛Valpun viiden kuukauden kehitys ja kuulumiset 💛

Hampaat

Valppu teki ensimmäiset kaksi alaetuhammasta alle viiden kuukauden iässä. Sitä edelsi runsas kuolaaminen, nyrkin syönti ja kärttyisyys. Paljon ollaan kanniskeltu Valppua viimeisen kuukauden aikana. Hampaat ovat tuoneet myös haasteita imetykseen, mutta onneksi nyt menee jo paremmin.

Kiinteiden aloitus

Valppu sai ensimmäisen maistiaisen kiinteitä ruokia viiden kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä. Isoveli syötti porkkanasosetta lusikalla. Ilmeet vaihtelivat yökkäyksestä nauruun. Lopulta Valppu halusi ottaa itse lusikan käteen ja laittaa ruokaa suuhun (ja silmään).

Ajattelin aiemmin, että kiinteät voisi aloittaa vasta puolivuotiaana. En ole innokas soseiden keittäjä. Muutin kuitenkin mieleni, kun Valppu on ruokapöydässä niin mahdottoman kiinnostunut ruuasta. Ei malttaisi ollenkaan katsella vain, vaan yrittää varastaa lautaseltani kaiken ruuan.

Ryömiminen

Ilmeisesti Valppu sai lusikankärjellisestä porkkanaa supervoimat, sillä hän oppi ensimmäisen maistelun jälkeen ryömimään. Hän ryömi vierivän marakassin perässä hitaasti mutta varmasti noin metrin eteenpäin. Valppu on nostellut peppuaan ja yrittänyt ahkerasti harjoitella ryömimistä viimeisen parin kuukauden ajan.

Tiheä syöminen ja katkonaiset yöunet

Valppu on alkanut käymään aiempaa enemmän rinnalla. Yölläkin hän saattaa käydä parin tunnin välein rinnalla, kun taas aiemmin hän saattoi nukkua koko yön 1-2 syötöllä. Varmaan kova liikkuminen ja treenaaminen tekee hänet nälkäisemmäksi. Alkuyökin on melkoista itkua ja heräilyä kiinteiden aloituksen takia, vaikkei Valpulla olisi nälkä. Toivottavasti helpottuu, kun suolisto tottuu.

Vierastaminen

Yleensä Valppu hymyilee kenet tahanasa nähdessään aurinkoisesti. Jonkin verran hän on alkanut vierastamaankin. Lähinnä silloin, jos hän on väsynyt tai juuri herännyt uniltaan. Hän toipuu nopeasti alkujärkytyksestä vieraan ihmisen nähdessään. Valppu on nähnyt paljon muita ihmisiä ja kulkenut mukana kerhoissa ihan vastasyntyneestä alkaen, joten uskoisin, että siksi vierastuskaan ei ole niin voimakasta.

Kun pidän Valppua sylissä, hän kääntyy katsomaan, kenen sylissä sitä ollaankaan. Hän kokeilee kasvojani ja hymyilee. Selvästi häntä kiinnostaa aiempaa enemmän, kuka häntä pitelee sylissä.

"Onko tämä vauva aina näin hyväntuulinen?"

Kaikki ihastelevat, kuinka ihanasti Valppu hymyilee:
"En ole ikinä nähnyt näin hymyilevää vauvaa."
"Onko tämä vauva aina näin hyväntuulinen?"
"Voi mikä hymy!"

Me perheejäsenet näemme tietysti toisenkin puolen. Kun itketään kivusta, väsymyksestä tai pelästymisestä. Tai kuulemme kitinää, kun Valppi haluaisi päästä jonnekin, mutta ihan ei voimat riitä. Välillä joudun antamaan Pikku Joelle kuulosuojaimet ja laitan itsekin korvatulpat korviin, että jaksan olla rauhallinen.

Enimmäkseen kuitenkin Valppu on hyväntuulinen ja iloinen - etenkin jos saa sylissä pälyillä maailmaa ja hänen kanssan leikitään.

Ääntely

Valpun uusin ääntelytaito on päristely. Hän on niin liikuttava, kun hän välillä öisinkin puoliunessa pärisyttelee silmät kiinni. Valppu oppi pärinä-äänen, kun isi lauloi lasten kanssa "Traktorilla ajelen." Viime aikoina hän on oppinut myös erilaisia kiljahteluja.

Lempijutut:

Kylvyssä on hauskaa, kun isoveli suihkuttaa ankalla vettä mahaan. Kaikkeen - siis aivan kaikkeen - on kiva tarrata ja viedä suuhun. Pikku Joeta ja minua naurattaa, kun Valppu nappaa milloin mitäkin sukista henkariin ja haluaisi syödä ne. Valppua naurattaa monet jutut, kuten päristely, piilosleikki ja kun sanoo "hau hau."