Vauvan musiikkikasvatus osa 3: 3-6 kuukautta

 Teksti: Eerika Kapanen, äiti ja musiikkasvattaja


Tämä on vauvan musiikkikasvatus -aiheisen juttusarjan kolmas osa. Se kertoo 3-6 kuukauden ikäisten vauvojen musiikkikasvatuksesta. Esimerkkien leikit sopivat vauvalle, joka kannattelee niskaansa suhteellisen hyvin.

Juttusarjan aiemmat osat voit lukea täältä:

  1. Vauvan musiikkikasvatus osa 1: sikiöaika
  2. Vauvan musiikkikasvatus osa 2: 0-3 kuukautta

 


Soitto

Tässä ikävaiheessa vauva oppii tarttumaan soittimiin, viemään ne suuhunsa ja lopulta saa niistä äänen aikaiseksi. Vauva tutustuu kokeellisesti erilaisiin ääniin. Tahdissa pysymisestä on tässä vaiheessa turha haaveilla.

Vauvalle hyviä soittimia ovat sellaiset, joissa ei ole liian kova ääni ja joita on turvallista tutkia. Esimerkiksi pienet varrelliset marakassit tai kehärumpu sopivat hyvin ensimmäisiksi soittimiksi. Aikuisen kanssa voi kokeilla monia muitakin soittimia, esimerkiksi pianon koskettimia tai ukulelen kieliä. Teräskielistä kitaraa tai kanteletta kokeilessa kannattaa olla varovainen, etti sormiin satu. Nailonkielet ovat hellävaraisemmat pikkusormille.

Ihmisen keho on mainio soitin! Pidä vauvaa sylissä ja auta häntä taputtamaan käsiä, rummuttamaan vatsaa tai tömistämään jalkoja musiikin mukana. Kokeile soittaa musiikin sykettä vauvan kehoa koskettaen. Anna vauvan kuunnella, millaisia ääniä kehostasi lähtee, kun napsutat tai loksutat kieltäsi. Vain mielikuvitus on rajana!

Soittimiksi kelpaavat yllättävätkin asiat. Meidän vauvamme keksi muutaman kuukauden iässä, että rukkasilla on kiva soittaa kahisuttamalla niitä vastakkain. Lattiaa on kiva läpsytellä käsillä. Kun isä levittää rasvaa käsiinsä tai äiti pesee käsiään, on se vauvamme mielestä mitä hauskinta musiikkia. 

Laulu

Laulut ovat hyviä arkisissa tilanteissa. Niiden lisäksi laulut toimivat leikki- ja seurusteluhetkissä. Leikkiin kannattaa valita yksinkertaisia lastenlauluja. Vauva oppii tuntemaan usein toistuvat laulut ja niihin liittyvät leikit. Vauva nauttii, kun tietää mitä seuraavaksi tapahtuu: kohta tulee se kohta laulussa, jossa minua kutitetaan.

Vauva laulaa omalla tavallaan. Ehkä hän jokeltelee, kurluttaa, päästelee riemun kiljahduksia tai liikuttelee innostuneesti raajojaan laulun mukana. Heittäydy rohkeasti mukaan vauvan ääntelyihin. Vauvan kanssa laulaminen tukee hänen kielellistä kehitystään ja lujittaa kiintymyssuhdetta.

Musiikkiliikunta

Tanssi vauvan kanssa. Valitse musiikiksi sellaista, jossa on selkeästi erottuva syke. Tanssi, kävele ja liiku musiikin tahdissa rytmikkäästi, niin vauva tuntee musiikin sykkeen kehosi kautta. Musiikin muotoa voi harjoitella valitsemalla eri liikkeet musiikin eri osiin. Esimerkiksi laulun A-osassa kävellään rytmikkäästi ja B-osassa lennätetään vauvaa käsien päällä. Valitse tanssimusiikiksi vaihtelevasti erilaisia tahtilajeja: tasajakoista, kolmijakoista tai vaikka viiteen ja seitsemään sykkivää musiikkia. 

Vauvan kanssa voi jatkaa  jumppaa, jota kuvailin juttusarjan edellisessä osiossa. Nyt saat ehkä vietyä vauvan kädet ristiin rinnalle, vuorotellen oikea ja vasen käsi päällimmäisenä. Tämä liike toimii hyvänä aivojumppana. Säestä liikettä laululla tai lorulla, esimerkiksi tämän videon tahtiin: Ylös, alas (Ukko Nooa).

Vauvaa voi liikutella monella tapaa: sylissä, käsissä, vatsan tai jalkojen päällä. Vauvan kanssa voi voimistella. Meidän vauvasta on erityisen hauskaa, kun pompotan häntä säärieni päällä jalat koukussa selälleen maaten. Se käy rytmi- ja tasapainoharjoituksesta vauvalle ja jalkatreenistä itselle. Säestän leikkiä Heppuli keppuli -laululla Vauvan vaaka -kirjasta.

 

Heppuli keppuli -leikit

Leikki

Kukkuu-leikki on vauvasta hauskaa ja on monella tapaa kehittävää. Aikuinen piiloutuu käsien taakse, ilmestyy esiin sanoen: "Kukkuu"! Aikuinen voi piiloutua myös huivin tai jonkin esineen taakse. Kukkuu-sanan tilalle voi vaihtaa myös jonkun muun vauvan mielestä hauskan sanan. Meidän vauvamme pitää kovasti Huu sai sai -laulusta, jossa laulun a-osassa kurkitaan piilosta ja b-osassa hyppyytetään vauvaa sylissä.

Köröttelyleikin voi aloittaa, kun vauvaa saa istuttaa tuettuna sylissä. Kokeile erilaisia köröttelytyylejä: molemmat jalat köröttävät yhtä aikaa, vuorojaloin, keinutellen sivulta sivulle, nopeasti, hitaasti. Vauvasta on hauskaa, kun köröttelyyn liittää yllätyksen: liun jalkoja pitkin alas tai noston ilmaan. Hyvänä köröttelylauluna toimii esimerkiksi Metrolla mummolaan, johon löytyy leikkiohjeet Vauvan vaaka -kirjasta. Perinteisempiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Ihahaa tai Körö körö kirkkoon.

Vartalon hahmotusleikki auttaa vauvaa hahmottamaan oman kehon osia. Fröbelin Palikoiden Jumppalaulu toimii hyvin myös vauvan kanssa leikittynä. Kosketa vauvan kehonosia laulun sanojen mukaan "pää, olkaapää, peppu, polvet, varpaat". Elina Kivelällä on hyvä laulu vauvan varpaiden ja sormien laskemiseen, video löytyy täältä: Katsotaanpa onko.

Anna vauvan keksiä! Kaiken leikin ei tarvitse, eikä kannata olla aikuisen ohjaamaa. Vauva keksii itse kaikenlaisia touhuja. Musiikki voi toimia kuitenkin hyvänä kannustimena. Meidän vauva inostui harjoittelemaan kääntymistä vatsalta selälleen ja selältä vatsalleen usein ukulelen säestämänä.

Kuuntelu

Vauvat ovat parempia havainnoimaan musiikkia kuin aikuiset. Samoin kuin vauva voi oppia minkä tahansa kielen, hän voi oppia minkä tahansa musiikin, kunhan on sen vaikutuspiirissä. Länsimaiseen, säännöllisen tasaiseen musiikkin tottunut aikuinen ei välttämättä pysty huomaamaan rytmikuvion muutosta esimerkiksi bulgarialaisessa, sykkeeltään seitsemänjakoisesssa musiikissa. Vauva sen sijaan pystyy, sillä hän ei ole sulkenut tätä taitoa vielä pois niin kuin aikuinen. 

Vauvalle olisikin hyvä kuunteluttaa monipuolisesti erilaista musiikkia, myös muuta kuin länsimaista tasaista duuri- ja mollimusiikkia. Kuunnelkaa erilaisia harmonioita ja rytmiltään vaihtevaa musiikkia. Kokeile kuunteluttaa vauvalle esimerkiksi senegalilaista, kreikkalaista tai intialaista musiikkia.

Toki vauvan kanssa voi kunnella myös omia lempikappaleita. On tärkeää, että musiikin kuuntelussa säilyy ilo, eikä se tunnu suoritukselta. Vauvalla ei kuitenkaan ole ennakkoluuloja erilaisia musiikkityylejä kohtaan niin kuin aikuisilla. Vauvan kanssa musiikkia kuunnellessa saattaa itsekin innostua jostain uudesta.

Rauhoittelu 

Vauvan rauhoitteluun sopii rauhallinen musiikki sekä tutut, ehkä jo odotusajasta tutut laulut. Vanhemman sylissä keinuen on hyvä rauhoittua. Vauvaa voidaan myös hieroa ja silittää rauhallisen musiikin soidessa.  

Muskareissa hallaharso on ihana lisä rentoutushetkeen. Aikuiset pitävät hallaharson reunoisa kiinni ja vauvat saavat loikoilla harson alla. Vanhemmat heiluttavat huivia rauhallisesti, ihan kuin pilvi leijailisi vauvojen päällä. Myös sifonkisilla huiveilla on ihana silitellä vauvaa.  Joskus huivit toimivat pikemminkin vauvaa aktivoivina kuin rauhoittavina. Kokeilemalla selviää. 

Muskari 

Vauvan voi viedä muskariin yleensä kolmen kuukauden iästä alkaen, kun hän oppii kannattelemaan päätään. Muskarista saa hyviä ideoita laululeikkeihin. Koulutettu muskariopettaja suunnittelee muskareiden sisällöt niin, että ne tukevat vauvan musiikillista ja kokonaisvaltaista kehitystä.

Muskari on hyvä harrastus vauvalle, mutta ei välttämätön. Muskari on yleensä vain kerran viikossa ja siksi kotona tapahtuvalla, päivittäisellä musisoinnilla on enemmän merkitystä.  Muskarin etuna on sosiaalinen puoli: saa nähdä muitakin vauvoja ja vanhempia. Muskarissa on ehkä helpompi keskittyä vauvaan murehtimatta kotitöistä.


Juttusarjan neljäs ja viimeinen osa tulossa myöhemmin...

 

Lähteet:

Alho Eve, Hautsalo Hilkka & Perkiö Soili - Vauvojen laulun aika. 2002

Kivelä-Taskinen Elina: Rytmikylvyn Pikku-kuplat, 2012

Perkiö Soili & Huovi Hannele: Vauvan vaaka - lauluja ja leikkejä vauvaperheille. 2002

Kommentit

Suositut tekstit