Vauvan musiikkikasvatus osa 1 - sikiöaika
Teksti: Eerika Kapanen
Olen
ammatiltani musiikinopettaja ja opiskellut myös varhaisiän
musiikinopettajaksi, tuttavallisemmin muskariopettajaksi. Ennen pidin vauvamuskareita muiden vauvoille, nykyään omalle vauvalleni. Musiikki on meille tärkeä päivittäinen vuorovaikutuskeino, lohtu ja ilon
aihe.
Musiikki kuuluu kaikille, ei vain musiikin ammattilaisille. Siksi ajattelin ilahduttaa blogini lukijoita juttusarjalla vauvan musiikkikasvatuksesta. Tämä ensimmäinen osa käsittelee vauvan musiikkikasvatusta sikiöaikana. Kirjoitan tekstin pääasiassa omien kokemusten pohjalta äitinä ja musiikkikasvattajana. Käyttämäni lähdeaineisto löytyy blogitekstin lopusta.
Sikiön kuuloaisti kehittyy raskauden puolivälin tiennoilla.
Hän kuulee äidin sydämen sykkeen, ja saa ensimmäisen kontaktin rytmiin.
Hän kuulee aineenvaihdunnan kohinan. Sikiö oppii tunnistamaan
läheistensä äänet, etenkin äidin puhe ja laulu kantautuu kohtuun hyvin.
Läheisten äänet ovat vauvalle kauneinta musiikkia, vaikka laulaisi
nuotin vierestä.
Vauvalle oppii musiikkia jo sikiöaikana. Suomalainen tutkimus ( Prenatal Music Exposure Induces Long-Term Neural Effecst
) osoittaa, että vauvat voivat muistaa raskauden viimeisellä
kolmanneksella usein kuulemansa melodian vielä neljän kuukauden
iässäkin. Vauvan synnyttyä näitä tuttuja melodioita voi käyttää
esimerkiksi vauvan rauhoitteluun tai hoitotoimenpiteitä rytmittämään.
Vauvalle kannattaa soittaa musiikkia ja laulaa. Paras musiikki on
sellaista, joka tuo odottavalle äidille hyvän olon. Musiikin tuomat hyvän olon
hormonit välittyvät myös sikiölle. Usein
vauvan mielimusiikki on samaa kuin äidinkin - tyylilajilla ei ole
väliä. Se voi olla tuutulaulu, pophitti tai vaikka tv-sarjan
tunnusmusiikki. Erilaiset musiikit vaikuttavat eri tavoin kuulijaan. Usein lähellä sydämen sykettä oleva tempo rauhoittaa, kun taas nopeampi tempo virkistää.
Musiikki ja liike on hyvä pari. Musiikin tahdissa tehty liikunta, esimerkiksi tanssi tukee sikiön rytmitajun kehitystä.
Edestakainen liike musiikin tahdissa rauhoittaa vauvaa. Liikunnassa
tulee kuitenkin huomioida äidin vointi raskausaikana ja harrastaa
sellaista liikuntaa, joka tuntuu hyvältä ja on turvallista.
Musiikki auttaa luomaan varhaista vuorovaikuttussuhdetta vauvaan jo ennen kuin hän on syntynyt. Raskausaikana
huomasin, että vauva alkoi usein liikkua vatsassa, kun lauloin hänelle
tai soitin jotain soitinta. Välillä yhdistin musiikkin myös kosketuksen: mahan hellän silittelyn tai taputtelun. Vauva vastasi potkuillaan. Musiikki oli meidän tapamme kommunikoida
keskenämme.
Tämä oli kätevää etenkin loppuraskauden liikelaskuja tehdessä. Jos
minulla tuli huoli vauvan vähäisistä liikkeistä, sain hänet houkuteltua
liikkumaan musiikin ja kosketuksen avulla.
Musiikki yhdistää perhettä ja sukupolvia. Raskausaikana lauloin puolisoni kanssa vauvalle tuutulaulun joka ilta:
"Aa tuuti lasta, kissa tuli vastaan
Kissa hyppäs kiikun päälle ja kiikutteli lasta
Aa tuuti lasta, mikäs lapsen lienee
Onkos lapsi säikähtännä illalla saunatiellä?".
Tätä tuutulaulua ovat laulaneet myös oma äitini ja mummoni minulle aikoinaan. Koin tuutulauluhetket tärkeänä sukupolvia yhdistävänä kokemuksena sekä perheen yhteisenä rentoutumishetkenä. Vauvan synnyttyä olemme käyttäneet samaa tuutulaulua vauvan nukuttamiseen.
Musiikin avulla voi lievittää kipua odotusaikana ja synnytyksessä. Omaa synnytystäni varten tein soittolistan, jossa oli rauhoittavia ja minua miellyttäviä kappaleita. Lisäksi lauloin, sekä ääntelin rauhallisesti ja matalalta erilaisilla vokaaleilla. Taisinpa hyräillä aiemmin mainitsemaani tuutulauluakin, kun yritin rentoutua supistusten välissä. Laulaminen auttoi kestämään paremmin kivun. Jos kaipaat lisää neuvoja, kuinka käyttää ääntä synnytyksessä, suosittelen tutustumaan musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuoren kehittämään synnytyslaulu-metodiin.
Kommentit
Lähetä kommentti